Ääneni syvenee hetkessä, silmäni painuvat puoli kiinni, kylmä valuu kehossa väristyksinä ja aivastukset kutittelevat nenässä. Henkisesti taistelen vastaan, fyysinen minä on jo luovuttanut, olen kipeä. Minun ei silti tule uppoutua sohvalle, kääriytyä peittoihin ja nukkua kuumeisia unia katsellen. Minun tulee nielaista burana aamiaiseksi, seisoa voimattomana bussipysäkillä, istua puutuneena ruotsintunnilla. Koska olen huono ja väärä ja suuri, en ansaitse ylimääräistä vapaapäivää.
Tupakkaa yksi toisensa jälkeen, heikotus ja värisevät askeleet. Yksikin väärä sana ja ajaudun aaltoiselle ulapalle. Päässä kirkuu niin kovaa, epäilen kuulevatko kaikki vieressänikin sen ? Keiju seisoo edessäni, Kaunotar hänen sisällään saa jalat, kapeat kuin kauriin tärisemään. Mietin kuinka ihmeessä tuo kaunis tyttö päätyikään ystäväkseni, mitä minä muka olen hänen rinnallaan, muuta kuin kerroksia läskiä, turvonnut naama ja halkeilevat kynnet ?
Ei toki, minulla oli vaan hiljaisempia päiviä. : ) Ja kiitos kommentista, tosi paljon haleja sulle ja voimia ja kaikkea ♥
VastaaPoistaKoska olet kaikkea muuta kuin huono ja väärä ja suuri, ansaitset mitä enemmissä väärin vapaapäivän jos keho niin pyytää. Muista, että on synneistä suurimpia heittää kivellä jo maassa makaavaa. Flunssa yms on merkki siitä, että elimistösi on liian kovilla, vastustuskyvyn ollessa koetuksella pitää olla tavallista armollisempi itselleen. Lisäksi, kipeänä elimistö pitää entistä tiukemmin kiinni kaikista voimavaroistaan, joten haluathan tervehtyä pikaisesti? Ja yritäthän myös nähdä kaiken sinussa olevan hyvän, minkä myös ystäväsi näkee? (ei kukaan olisi kanssasi väkisin, sinusta pidetään syystä!) Halauksia♥
VastaaPoista